Menin hakemaan tervaa, naapuri huusi mihin meet. Sanoin hakemaan tervaa, älä hyvä mies laita tervaa laita valttia. Menin hakemaan siis Valttia. Vastaan tuli vanha kalastaja ja kysyi mihin matkalla? Vastasin että haen Valttia veneeseen. Hän vastasi, Älä laita Valttia vaan pellavaöljyä.
Uusi ruori uusine heloineen. Höylättynä ja kyllästettynä. Loppujen lopuksi tervan ja viinan tuoksuinen mies istuu rannalla.
Iltaa istuttiin laiturilla.
Sanni,Päivi ja Lilli.
Merimies ja Lännen Lokari "Hiski Salomaa", vain siat syövät ilman aperitiiviä.
Mökin metsässä kasvaa kotitarpeiksi ämmänperspyhkeimii.
Emman rakentama saari venelaitureineen ja istutuksineen. 
Lillin versio omasta saaresta.
Matilla on näköjään muskelivene laiturilla.
Amorilla on juhannuksena jousi valmiina.
Sinitaivaalla valkoinen pilvi, koivu ja juhannusruusu.
Kahvipannu aaltokivellä.
Lintu teki pesän myrskylyhtyjen päälle mökin verannalle.
Lapset rakentavat omia saariaan.
Levolla asuu aasi nimeltä Emilia, Lilli ratsastaa ja Juha taluttaa.
Meri peilin lailla taas säihkyy heijastustaan, luodoltani katselen mä kirkkautta sen. Piiri hiljaisuuden vaik kohta silloin särkyy, ylitseni tiirat kun lentää kirkuen.
Laiva rikkoo tyynen pinnan.
Tälläinen rauhoittaa mieltä ja kohta on taas aamu. Murheen laakso avautuu edessäni uusine murheineen, mutta sen jälkeen tulee ilta ja vapaa alkaa.
Alkukesä on viileä ja sateinen. Treekantin matalikon merimerkit varoituksena merenkulkijoille. Syvyys on vain puoli metriä.
Kallonlahden kaijassa komea merenkyntäjä.
Majakka 1800-luvulta.
Sanni krokettipelissä. Kuvassa yksi karhu piilossa.
Hotelli helpotus.
Vain siat syövät ilman aperitiiviä.
Matti lyöntivuorossa, Lilli seuraa Sannin kanssa.
Päivi vuorossa, kuvassa myös karhu.
Aamulla ajaessani sisään Räpsöön suntista huomasin että satamassa juntattiin paalua mereen ja uusia laiturielementtejä oli pystyssä kentällä.
Taitaa olla 20 metrii korkeita betonimöykkyjä.
Vanavedessä Räpsöön sunti.
Vanhassa päiväpurressani kakspyttyne Volvo. Makeavesijäähdytteinen sivuventtiilimoottori.
Uusi peräsin vedetty vingoilla kiinni. Liima kuivuu 12 tuntia.
Puuveneet työllistää mukavasti.
Uudet penkit ja ruori niin vene taas purjehtii.
Bussibysäkki aikatauluineen.
Edessä rysä, taustalla Räpsöön sunti.
Hyödyt ja haitat, tuuli- ja hiilivoimaa.
Reposaaren silta jota isäni on ollut rakentamassa valmistui 1956 ja oli aikoinaan suuri tiehanke Suomessa. Pengertien pituus on monta kilometriä. Sen aikaisilla maansiirtokoneilla iso työ.
Saavutaan mantereelle ja siellä näkyy Kirrinsannan telakka josta otin lopputilin kun lähdin merille.
Keväällä lasken muutaman veneen mereen. Täällä on veneitä paljon mutta niin on traktoreitakin monella joten ei näitä veneenlaskuja kovin montaa ole. Ihmisillä on monella oma traileri ja maasturi tai traktori. Tästä viedään Unella-vene mereen, -60 luvulla Uniluodossa hitsattu teräsvene.
Tässä kymmenmetrisessä teräsveneessä on erikoinen kaksoisperäsin, toinen potkurin edessä ja toinen takana. Parantaa ohjailua satamissa. Huomaa myös kevytrakenteinen traileri joka on kuitenkin hyvin jäykkä.
Uniluodon veneluiskan ongelma on jyrkkyys ja matala syvyys.
Toiset pihat ovat ahtaita, täällä on sentään vielä melko hyvin tilaa.
